Pitkästä aikaa!

En tiedä lukeeko tätä blogia enää kukaan, mutta nyt viimein elämäntilanne alkaa olla siinä mallilla, että voisin tämän herätellä jälleen eloon. Onko täällä enää ketään lukioita, joita kiinnostaisivat uudet postaukset? Jos kiinnostaa niin kertokaa tämän postauksen alle minkä tyyppisiä postauksia toivotte? Esittelenkö itseni esimerkiksi uudelleen, kun niin moni asia on ehtinyt muuttua?

Lyhykäisyydessään...

..aloitin työskentelyn Montessorileikkikoulussa
..valmistuin sosionomiksi viime jouluna
..matkustin ensimmäistä kertaa elämässäni lentokoneella, matkakohteena Budapest
..värjäsin hiukseni vaaleiksi
..olin kesällä ensimmäisissä kavereiden häissä
..ja olin myös ensimmäistä kertaa kesällä festareilla
..poimin pakastimen täyteen vadelmia, mustikoita ja mansikoita kesällä, oli muuten aivan mahtavaa, tänä vuonna uusiksi!
..opettelin kutomaan, aloin harrastamaan salia jälleen säännöllisesti ja väritin koko kesän ahkerasti
..ainiin, kävinpä myös ensimmäistä kertaa elämässäni mökillä tuossa kesällä!
..aikuistuin vuoden sisään aivan tajuttomasti, ehkä jossain määrin jopa liikaakin, jos se on mahdollista?

Nyt tavoitteena on ollut löytää taas itselle se arjen tasapaino kaikkeen ja löytää ne asiat, joista nauttii elämässään. Aika hyvät tavoitteet, eikös?

Hei kaikille pitkästä aikaa!

Hei kaikille, nyt viimein tuli olo et voisin tännekkin kirjoittaa siitä miten mun kesä meni ja miten mulla nyt tällä hetkellä menee. Täytyy ensiksi sanoa, että mulla on ollu elämäni kiireisin puoli vuotta, eikä ainakaan vielä loppua näy. Kesällä otin itseäni niskasta kiinni ja pusersin töiden lomassa 15 opintopistettä pois alta. Motivoiva tekijä tähän oli se, että aloitin nyt syksyllä työntekijänä montessorileikkikoulussa. Tekemistä on siis riittänyt! Nyt teen tällä hetkellä opintoja ja töitä lomittain, eikä oikein vapaa-aikaa ole muuhun. Mutta pian mun 3,5 vuotinen opiskelu urakka on päätöksessä ja valmistun, tätä on odotettu! :) Mites siellä on mennyt? Mä ajattelin et tässä kuvien kautta vähän muistelen ja kerron kesästä, koska ei se onneksi ollut pelkkää opiskelua! Itseasiassa mulla oli ehkä parhain ja tapahtumarikkain kesä ikinä!

1. Syötiin Aleksin kanssa ihanassa auringonpaisteessa itsetehtyä ilmakuivattukinkku/mozzarella pitsaa! Lokit meinas yrittää saada oman osansa.. 2. Minä menossa ensimmäistä kertaa kaukomatkan junassa ensimmäistä kertaa mökille. Luitte oikein, kumpaakaan en ole ennen tehnyt, ja voin sanoa et oli kyllä aivan unohtumaton matka! Ainiin, ja ensimmäistä kertaa tuli oltua myös veneessä! 3.&4.  Mökkeilyn jälkeen ei ollut kulunut viikkoakaan, kun suunnattiin uudestaan nokkamme kohti pohjoisempaa Suomea, nimittäin Provinssi häämötti! Oltiin siellä vaan torstai katsomassa Musea, mikä oli aivan unohtumaton kokemus! Tämä oli minun ensimmäinen kerta Seinäjoella ja ensimmäiset festarit! Paljon ensimmäisiä kertoja!

1. Muse oli aivan huippu ja erityisen tärkeä meille kummallekin. Olemme vuonna 2010 olleet yhdessä ensimmäisen kerran ystävinä Musen keikalla, niin oli huippua kokea Muse nyt yhdessä pariskuntana! 2. Näitä tuli ostettua syntisen monta kertaa jostain ulkomyynnistä.. Minkäs teet, marjat on mun heikkous.. 3. Muistatteko mun hypetyksen värittämisen suhteen? No, kesällä tuli väriteltyä tosi monta kuvaa ja tästä oon ehkä kaikista eniten ylpeä! 4. Aleksin asuinpaikan lähellä on ainakin neljä luonnonsuojelumetsää, ja niissä patikointi oli kyllä ku olis ollut jossain elokuvan metsässä. Tosi kaunista ja rauhallista oli kävellä isoissa metsissä eri polkuja!

1&3. Tämäkin oli jotain mitä tuli tehtyä ensimmäistä kertaa! Kävin nimittäin ensimmäistä kertaa itsepoimintatilalla poimimaan pakkasen täyteen mustikoita, vadelmia ja mansikoita! Nyt oon super tyytyväinen, kun ei tarvii metsästää kaupan pakastehyllyiltä siedettävän hintaisia marjoja. Suosittelen lämpimästi Iso-Hiiden kartanon marjanpoimintatilaa! 2. Käytiin myös heurekalla vähän extempore kun oltiin lenkillä Aleksin kanssa! Helsinki on siitä kiva paikka asua, että kävelylenkkien varrella voi tällaisiin extempore tempauksiin mennäkin, kun välimatkat on lyhyet! 4. Ja tietenkin, tulihan Pupenkin kanssa käytyä lenkkejä. 

1. Fruitiet ♥ 2. Tuli käytyä Tuurissa koko perheen voimin, Puppe mukaan lukien ja voin sanoa että rappiollista oli :D Naurettiin et kamalaa miten paljon oltais tuhlattu ellei puppe olis ollut mukana, tuli meinaan ostettua aivan kaikenlaista kun sokeutui sille miten halpaa siellä oli.. 3. Orkidea nro.4, ehkä nyt tän orkidean kanssa sujuu! 4. Tässä jokunen aika sitten pääsin avecina Aleksin ystävien häihin, jotka olivat todella ihanat. Samalla sitten mietin voinko itse ikinä mennä naimisiin kun tuli itkettyä tuhat kertaa tuon päivän aikana kun liikuttui..

Eipä mulla muuta, palailen taas, kun tuntuu että on jotain mistä kirjoittaa! :)

Kaikki järjestyy, aikanaan.

Pitkästä aikaa. Tällä kertaa en tosin edes tiedä mitä sanoisin, mistä aloittaisin. Jokunen aikaa sitten täällä kysyttiin minulta mitä minulle kuuluu pitkästä aikaa. En ole koskaan osannut  pahemmin valehdella, ainakaan kamalan hyvin, joten kerroin rehellisesti että paremminkin on mennyt. Mutta nyt viimeinkin, pikkuhiljaa alkaa näkyä taas sitä valoa elämässä ja uskaltaa jo sanoa että asiat näyttää menevän parempaan päin. Viimeiset pari kuukautta on ollut kovia koettelemuksia niin parisuhteelle kuin omalle terveydelle. Mutta nyt viimein, kaikesta on selvitty niin, että uskon pahimman olevan takana päin. *sormet ristiin* En oikein osaa pahoitellakaan hiljaisuudesta, koska en olisi mitenkään tätä varmaan voinut välttää. 

Voin sen verran  enemmän valottaa, että aloin hyvin lyhyellä aika välillä kärsimään todella oudoista huimauskohtauksista ja pääkivuista. En millään meinannun keksiä syytä, kunnes luin yksi päivä yhden lääkkeeni ohjeita. Siellä selkeästi luki, että kuulun selkeästi riskiryhmään, riskinä saada lääkkeistä veritulppa tai aivoinfarkti. En ymmärrä miten lääkärit eivät olleet tätä tajunneet, enkä kyllä ollut minäkään. Menin tietenkin aivan paniikkiin, peläten että noniin, nyt saan jonkun kohtauksen, ylireagoiva ihminen kun taivun olemaan.. Tiesin etten pääse lääkäriin heti seuraavana päivänä kunnallisena, joten surutta varasin ajan Helsinkiin erikoistuneelle yksityiselle. Ja onneksi tämä selvisi sillä, ja viimein alkaa kroppakin tottua uuteen lääkkeeseen. Tästä kuitenkin melkein heti perään, juuri kevätopintojen ollessa lopussa sain jostain todella pahan nielurisatulehduksen, ja edelleen tämä on hieman.. No tarkkailun alla, että tuleeko syksyllä olemaan sitten nielurisojen poisto. Täytyy sanoa etten ole eläissäni tuntenut niin suurta kipua ja väsymystä, mitä tuo "kurkkukipu" aiheutti.

Parisuhdekin koki omat kompastuskivensä, hyvin pelottavia hetkiä oli, mutta viimein nekin vaikeudet ja alamäet on selätetty ja olen niin onnellinen, huojentunut ja kiitollinen, että mulla on noin kärsivällinen ja välittävä mies rinnalla kaiken jälkeen. Kummallakin selkeästi vielä paljon opittavaa siinä mitä on olla parisuhteessa, mutta parasta on, että löydettiin vihdoin taas se sama tapa puhua kaikki asiat läpi, mitä alkuaikoina. En voisi olla kiitollisempi tällä hetkellä Aleksista ja hänen antamastaan tuesta ja kärsivällisyydestä ♥

Mutta, jos nyt tuon info oksennuksen jälkeen kevennetään vähän kuvilla siitä, mitä mulle on nyt tässä tapahtunu parin kuukauden aikana:

 1&2. Maaliskuussa vietettiin mun synttäreitä hyvin rauhallisesti, mikä oli musta tosi kivaa ja ihanaa. Nuo kukat ei ollut synttärikukkia, vaan ihana pieni yllätys arkeen, kun pahin koulustressi oli päällä♥ Sushia sitten vedettiin mun toiveesta synttärien alla.. 3&4. Käytiin shoppailemassa Willassa Aleksin kanssa yks päivä ja haha, no.. Sainpahan maistaa ensimmäiset churroni, musta on vaan hauskaa ettei muita kuvia puhelimeen siitä sitten tullut :-D

Vapun vietin kokonaisuudessaan Helsingissä, mikä oli musta jälleen kerran tosi kivaa! Jälleen kerran vapusta jäi tosi hyvä fiilis kaiken kaikkeaan, vaikka edelleenkään en nähnyt sitä Mantan lakitusta haha..So thanks girls for that day♥

 Mulla on uus harrastus.. Nimittäin värittäminen! :-D En siis pilaile, musta tää on parhainta ajanvietettä ja voisin värittää tunteja, koska tää aikuisten värityskirja on paras! Viel pitäis mennä ostaa lisää kyllä värikyniä mutta hiljaa hyvä tulee. Aleksi löys nää mulle ja en vois olla kiitollisempi♥

1.♥ 2. Saatiin baaripöytä!! Mun ja äipän pitkäaikainen unelma haha, mäkin pääsen vähän pönkittää egoa tän kaiken lyhyyden keskellä. 3. Veli valmistui tuossa lauantaina ja mulla oli tuo ihana kukkamekko päällä! En tajua miksen osaa käyttää mekkoja, yritän opetella siihen nyt tässä kesällä. 3. Tää kuva on viime "yöltä" kello 3:41, kun en vaan saanut unta. Syynä tähän on varmaankin edellisinä kolmena yönä tehdyt yövuorot.. 

Tällaista tällä kertaa! :-) Miten teillä muilla siellä menee? Onks kesä startannu jo, onko lomaa vai töitä, kenties opiskelua? Mun kesä tulee aika paljon olemaan kesäopintojen, opparin ja työn ympärillä.. Mutta pyrin silti tekemään kesästäni myös hauskan ja rennon, tehkää tekin niin! Jos jotain olen oppinut viimeisiltä viikoilta on se, että elämä on aivan liian lyhyt siihen, ettei uskalla elää, tehdä virheitä, oppia niistä ja jatkaa eteenpäin!

♥, Karo

Heihei, mitä kuuluu?

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! Mä ajattelin tällä kertaa ihan vaan postailla siitä, mitä mulle kuuluu. Nyt meinaan tuntuu siltä, että on tapahtunut hurjasti muutoksia mulla elämässä sekä konkreettisesti että sitten henkisesti pään sisällä. Ja ainoastaan positiivisesti! Tajusin, että miksen jakaisi palan sitä onnea tännekin puolelle?

Ensinnäkin, vitsit. Ihanaa, että kevät tulee. Musta on paljon kivempaa lähteä ulos lenkille sekä yksin että koiran kanssa, kun voi laittaa lenkkarit jalkaat eikä kokoajan tule kurainen olo. Lisäksi oon aivan into piukeena siivoillut mun huonetta tasaisin väliajoin. En tiedä mitään terapeuttisempaa, kun siivota hetken ja unohtaa koulujutut. Toinen terapeuttinen juttu, josta oon innostunut on kokkaaminen ja leipominen. Oonhan mä aina tehnyt ruokaa, mut nyt oon lähtenyt pois mukavuusalueilta ja koittanut uutta. Ja voi sitä riemua, kun kokee tehneensä hyvää ruokaa!:-)

En tiedä miksi mä olin unohtanut niin pitkäksi aikaa marjarahkapiirakan ihanuuden? Niin helppoa, niin hyvää. Oon leiponut kyseisen piirakan nyt muutaman kerran jo ilahduttamaan sekä perhettä että kahvitteluvieraita. Oon myös onnistunut leipomaan sämpylöitä! Aleksi oli siihen inspiroivin ihminen, koska hän tekee tosi hyviä sämpylöitä, ja pakkohan mun oli todistaa että kyllä minäkin osaan :-D Myös sosekeitot on nyt ollu tosi kovassa huudossa. On ollut kasvis- , porkkana-, tomaattipaprika-, ja bataattisosekeittoa! Nam.

Ainiin, ne kuulumiset. No ensinnäkin, mä olen hurjan onnellinen. Onnellinen opiskelun sujumisesta, varmistuneesta osa-aikatyöstä, perheestä, poikaystävästä, ystävien läheisyydestä, koirasta, auringosta, uudesta vihkosta ja tusseista.. Lista vain jatkuu! Tuntuu, että tässä hetkessä on nyt tosi hyvä olla. Opinnot tosiaan ovat todella hyvällä mallilla ja valmistuminen alkaa jo häämöttämään. Oppariaihe on siis viimein valittu ja hanke on pyörähtänyt käyntiin mallikkaasti! Sain myös edellisellä viikolla puhelun, jossa kysyttiin haluani ottaa vastaan osa-aikainen työ täältä kotipaikkakunnaltani. Todellakin! Kyseessä ei ole oman alan töitä, mutta se ei minua haittaa niiden ollessa muutenkin kiven alla opiskelija-aikataulujen vuoksi. Aleksin kanssa on paljon tulevaisuuden suunnitelmia, jotka hymyilyttää. Ollaan "kohta" oltu puoli vuotta yhdessä, hui. Niin se aika vain menee :D

Päätin myös, että alan viimein havitella mun yhtä isoa unelmaa, jotka oon jättänyt tarkoituksella vuosiksi vain omiin mietteisiini. Tästä sitten kerron ehkä enemmän kesän aikoihin :-) Vielä en koe olevani valmis kertomaan muille kuin lähimmille ihmisille, mistä on kyse. Olen kuitenkin tiedettävästi maailman huonoin ihminen pitämään salaisuuksia, joten saa nähdä mitä tästäkin tulee.. Mutta, tässä päälimmäisiä ajatuksia. Olo on todella hyvä ja varma tällä hetkellä tulevasta, mikä on ihanaa pitkään jatkunen stressikierteen jälkeen :-)

Palaillaan taas ja hei, ihanaa mennyttä Naistenpäivää kaikille supernaisille! :-)

IG "lately"

Pitkästä aikaa! Jälleen.. Mä olen nyt kerryttänyt jälleen kännykkäni kuvamateriaalia sen verran, että tänne kehtaa tulla kirjoittelemaan taas jotain! Tänne kuuluu tällä hetkellä oikein hyvää pinkkihöttöistä unelma elämää (ehkä hieman johtuen tuosta lauantaisesta ystävänpäivästä..). Eli onnellisena sydämet silmissä täällä kirjoittelen keskellä yötä, pienesti tiedostaen että huomenna on arkeen paluu koittanut. Mutta, pidemmittä puheitta niihin kuviin jotka kiteyttää aika hyvin sen, miten nyt tässä nää viikot on menny :-) VAROITUS: Varsinkin loppu sisältää parisuhde ällötys hehkutusta, joten jos sellaisilta haluaa välttyä, älä lue viimeisiä tekstejä.

1.&2. En tiedä onko siitä nyt 2 viikkoa, kun oli ihan hullut lumisäät ympäri eteläsuomen. Ensimmäistä kertaa ihan hirvitti ajaa autolla, ja pienet traumatki tais jäädä, kun auto jumittui yksi kouluaamu lumeen, koska aurat eivät olleet ehtineet aurata teitä. No, sentään ei onneksi ojaan jouduttu! 3.&4. Kävin ensimmäistä kertaa elämäni aikana SYÖ! viikoilla herkuttelemassa kaveriporukalla. Ravintola oli nimeltään Basilika, harmikseni sushi ei ollut niin hyvää, että sitä voisin kehua tässä maasta taivaisiin. Sushi ei todellakaan ollut huonoa, mutta Fukun laatuun kun on tottunut, niin kyllä sitä kaipas sinne syömään, haha. Tämän sushi illallisen jälkeen suunnattiin toisella puolella katua olevaan Steam Coffee kahvilaan, jossa oli siis aivan järjettömän hyviä kakkupaloja, NAM. Oli kyllä ihan mahtava ilta ja en varmasti puhu vain omasta puolestani kun sanon että tuon jälkeen viimeistään pyöri takaisin kotiin! 

1. Tälleen talvisin Puppe aika usein hakeutuu jonku meistä luo ja käpertyy esim peiton päällä olevaan vilttiin. Taitaa pienellä olla jotain hellyyden kipeyttä ilmassa.. 2. Mun on aivan pakko tehdä ja päivittää näitä listoja siitä, mitä tehtäviä mulla on esimerkiksi tässä keväällä. Toiki lista on jo vanha ja siihen on tullut 3 tehtävää ainakin lisää, jos mä näistä kaikista selviin ennenku kesä alkaa tunnen olevani kyllä isoin voittaja ikinä! 3. Uudet ihanat puhelinkuoret♥ 4. ♥auringonpalvoja

1. Söpöstelyselfie♥ (voin kertoa, että tuntuu välillä mahdottomalta saada toi koira pysymään kuvassa, saati sitten niin että mäki oon siinä..) 2. Oon leiponu juustokakun viimeksi 9.luokalla yläkoulussa. Siksi vähä jännittiki, että miten sitä suoriutuu liivatelehtien kanssa.. Mutta hyvinhän se meni! Kyseessä on pätkisjuustokakku, sillä hakusanalla saa googletettua ne ohjeet mitä mä käytin hieman soveltaen :-) Mun oli tarkoitus leipoa tällainen Aleksin syntymäpäiväksi, mutta se suunnitelma hieman vesittyi sitten koska .. no suunnitelmat muuttuu. Mutta ehdottomasti joskus tämän hänelle teen kyllä, on se mies sen ansainnu :-)♥ Suosittelen kokeilee tätä jos tykkää minttusuklaasta!

1.&2. Uskomatonta, että siitä on jo 3 vuotta, kun olin itse tuolla rekan päällä. Vau. Niin se aika menee, lentäen. Viime torstaina oli siis veljeni penkkari ja abivuosi kyseessä, ja täytyy sanoa että oli hienot maalaukset rekkojen kylkiin kiinnitetty, pojot niille ketkä ikinä olivatkaan niitä tekemässä! :-) 3. Veli ja sen penkkaripuku! "What does the fox say?" :-D 4. 13. perjantai oli siitä ristiriitainen päivä, että oli Aleksin syntymäpäivä, mitä olin odottanut todella kauan ja innolla. Tuona perjantaina tuntui kuitenkin, että kaikki menee pieleen.. Aina siihen asti, kunnes päästiin Vapianoon syömään pastaa. Sitten jotenkin onneksi alkoi päivä sujumaan siitä kello kuudesta eteenpäin, haha. (Ja oli kyllä hyvää pastaa, pitää käydä useammin!)

1. Kuva jatkoa perjantaista. Ruuan jälkeen lähdettiin Aleksin yhteen lempi baareista ja vietettiin loppu ilta siellä. Oli kyllä tosi hauskaa, pääsin tutustumaan jälleen vähän paremmin hänen ystäviinsä ja baarikin oli oikein mukava, henkilökunnalle isoimmat pisteet siitä! 2. Lauantaina olikin sitten ystävänpäivä ja voi, mitä se mies olikaan mennyt tekemään.. Odotin saavani korkeintaan ehkä pirkan tulppaaneita ( ja ne olisivat olleet minulle myös ihana yllätys), mutta Aleksi vei jalat alta, yllätti täysin ja oli käynyt ostamassa minulle orkidean♥♥ Minulla hieman tunteellisena ihmisenä oli kyllä itkussa pidättelemistä, olin niin otettu tästä eleestä. Kyllä mulla on vaan se paras mies, kun oikeasti oli mielensä sopukoista tuon tiedon kaivanut♥ Yllätin itse Aleksin tekemällä hänelle pienen brunssin, mikä olikin ihan kiva ylläri edellisyön synttärijuhlinnan jälkeen. Olin päivää aiemmin tehnyt rocky roadeja, hakenut croisantteja, vastapuristettua appelsiinimehua ja tuoreita kasviksia. Siitä oli hyvä aloittaa ensimmäinen yhteinen ystävänpäivä. Päivä menikin hyvän seuran, ruuan, elokuvan ja iltakävelyn merkeissä♥, enkä voisi olla nyt onnellisempi :-) 

3.&4. Sunnuntaina sitten aamulla olikin aikainen herätys, kun toisen piti lähteä töihin. Onneksi oli mahdollisuus suht pitkään mennä samaa matkaa, minä kotiin ja Aleksi töihin. Pystyi sitten junalaiturilla vielä sanomaan viimeiset moikat. Minä sitten lähdin junalla kotiin, kotona laitoin samantien kukan ruukkuun ja kastelin sen. Hieman paniikissa tänään on jo ehditty rustailla yksi tehtävä pois alta, mutta ehti siinä laskiaispullan syödä ja sydämet silmissä ihastella kaunista orkideaa. Joka muistuttaa tietenki joka kerta antajastaan :-).. Ja jos jollakin jäi siis epäselväksi, perhosorkidea on tällä hetkellä lempikukkani :')

Mutta, mitäs teille siellä kuuluu? Miten meni ystävänpäivä, oletteko jo syöneet laskiaispullia vai odotatteko vasta tiistaihin? :-)

Minun sosionomi (AMK) opinnot DIAKissa.

Eli ajattelin kirjoitella vähän ajatuksia omista opinnoistani, eka pienen pieni yleisinfo ja sitten päälimmäisiä ajatuksia tästä koulutuksesta. Toivottavasti tästä on jollekin ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa apuakin, kun pohtii hakemista sosionomi koulutukseen. Postaus on siis kuvaton ja omat ajatukset tässä on nyt se juttu, joten jos vaikuttaa tylsältä, saa skipata luvan kanssa!

 Hieman faktaa sosionomi opinnoista
 - kestää 3,5 vuotta eli 210 opintopistettä (1 opintopiste on noin 27 tuntia)
- opiskelun voi suorittaa Suomessa nuortenkoulutuksessa, monimuoto-opintoina, tai vaikka englanniksi kansainvälisellä linjalla. Tai ruotsiksi esimerkiksi Arcadassa.
- omat opintoni suoritetaan nuortenkoulutuksessa jossa on sekä lähiopetusta että etäopetusta
- harjoittelut omassa HOPSissa kestävät 7-10 viikkoon, missä tutustutaan eri työpaikkoihin ja niiden toimintatapoihin. Omassa koulutuksessa harjoitteluita on yhteensä viisi, kaksi pitkää ja kolme lyhyttä. Vielä yksi jäljellä!
- Suurin osa töistä on ryhmätöitä, jossa harjoitellaan jatkuvasti tiimissä toimimista.

Jos haluaa lähteä opiskelemaan sosionomiksi..
Sosionomi koulutukset vaihtelevat todella paljon eri koulujen välillä, joten kannattaa tutkia vähän mitä koulutus pitää sisällään ennenkuin hakee. Joissakin on paljon itsenäisiä projekteja, toisessa paikassa taas enemmän tenttejä ja pieniä tiimitehtäviä. Myös koulutuspohjat vaihtelevat paljon. Esimerkiksi Lahdessa on erikseen sosionomi- aikuistyöhön valmistava koulutus  ja sosionomi- työ lasten kanssa valmistava koulutus. Laurea Tikkurilassa on taas valmistuu rikosseuraamukseen keskittyviä sosionomeja, jotka työskentelevät pääosin vankiloissa tai yhdyskuntapalvelussa( saa korjata jos tämä meni nyt ihan väärin, en ole kuitenkaan näihin niin perehtynyt). Itse valitsin Diakin juuri siksi, että siellä sain opiskella kaikki asiakaskunnat läpi ja sen lisäksi koulutus painottuu myös paljon johtamistyöhön. Diak valmistaa myös opiskelijat tutkimus -ja kehittämistyöhön, jotta sitäkin voi tehdä halutessaan kun on valmistunut. Paljon on siis eroavaisuuksia eri AMK koulutuksien välillä mielestäni!

Miksi sitten juuri tämä AMK..
Valitsin aikoinaan Diakin sen vuoksi, että sillä oli mielestäni kaikista monipuolisin koulutusohjelma. Ja täytyy sanoa, että vaikka välillä onkin ollut kritisoitavaa kyseisen AMKn toiminnassa, olen varma että tämä oli parhain korkeakoulu minulle. Juuri se, että olen nyt saanut jo tähän mennessä monipuolisen koulutuksen antaa minulle eväät mennä todella moniin työpaikkoihin, eikä vain yhteen. Nytkin vielä viimeisinä teorioina minulla on menossa johtamiseen valmistavat kurssit, jotka sitten ohjaavat meitä siihen, millaista olisi olla esimiesasemassa, mitä kaikkea se pitää sisällään ja mitä täytyy tietää sosiaalialan johtoasemissa. Tämä mielestäni sulkee ympyrän, kun alkaa ymmärtää miksi niitä kaikkia lakipykäliä, teorioita eri asiakaskunnista ja harjoitteluita eri paikoissa on käynyt läpi. Lisäksi näissä opinnoissa pääsemme viimeinkin miettimään omia hankkeitamme ja toteuttamaan niitä seuraavassa harjoittelussa, ihan huippua!


Mihin töihin, kun valmistuu..
Olenkin varmaan täällä joskus maininnut, että valmistuttuani haluan tehdä töitä lastentarhanopettajana. Tämä on mahdollista, koska olen sisällyttänyt opintoihini 60 opintopistettä varhaiskasvatusopintoja ja aion tehdä opinnäytetyöni alle 8-vuotiaista lapsista. Nämä ovat siis lto kelpoisuuden saavuttamisen ehdot. En ole kuitenkaan poissulkenut pois sitä mahdollisuutta, että tekisin tulevaisuudessa töitä myös päiväkodin johtajana, koulukuraattorina(kyllä, sosionomi voi myös toimia koulukuraattorina), sosiaaliohjaajana maahanmuuttajien kanssa tai vaikkapa kehitysvammaisten kanssa. Kaikki on avoinna, ja siksi mielestäni tämä koulutus oli minulle juuri sopiva. Toki varmasti tulen vielä tulevaisuudessa opiskelemaan lisää. Se mitä tulen opiskelemaan, onkin sitten eri juttu, koska siihen ei löydy minulta vielä vastausta. Luultavasti sosiaali -ja kasvatusalaan liittyvää, koska en koe kuuluvani muille aloille.

Missä mennään opinnoissa
Tällä hetkellä olen suorittanut opinnoistani 150 opintopistettä, 60 opintopistettä on siis vielä jäljellä. Näistä opintopisteistä minulla on suunnitelmana suorittaa 40 opintopistettä nyt keväällä, 10 kesällä ja loput 10 syksyllä. Näin pyrin varmistamaan sen, että todella valmistun ajoissa ja loppuaikana voin täysin keskittyä opinnäytetyön tekoon. Tää kevät varsinkin tulee määrittelemään tosi paljon sitä, millainen mun kesä ja syksy tulee olemaan. Näin paperilla ja suunnitelmissa kaikki vaikuttaa hyvältä, mutta kuten kaikki varmasti tiedätte, mutkia voi ilmestyä matkaan.. :D

Stressaako ja ahdistaako? Hell yeah. Mulla ei ole koko opintojeni aikana, ei tainnut edes lukio aikana olla näin kiirre. Kiire sitten helpottaa, kun opinnäytetyöhön alkaa kunnolla paneutumaan, mutta sekin on vielä niin auki, että saa nähdä mitä tästä tulee. Pientä stressiä siis on, varsinkin kun suostuin vielä kirjoittamaan erääseen lehteen artikkelin edellisestä harjoittelustani.

Vuoden ensimmäiset 10 päivää

Hyvää uutta vuotta 2015 kaikille! Mites siellä on alkanut tämä uusi vuosi? Tässä on muutamia kuvia tästä alkaneesta vuodesta 2015. Täytyy sanoa etten ole täysin sisäistänyt tätä uutta vuosilukua, mikä komeilee kalenterissa, puhelimessa, kaikkialla. Hui. Mutta tosiaan, niihin kuviin! Suurin osa kuvista on laivamatkalta, joka tuli tehtyä tuossa pari päivää sitten.

 1.  Lähdössä juuri Helsinkiin UVn viettoon!  2. UV vaihtui tosiaan Aleksilla, johon kokoontui paljon kavereita ja uusia tuttavia. Oli kyllä ihan huippu uv, ja tää kuvastaa sitä ihanan tunnelmallista fiilistä mikä siitä vuoden 2014 viimeisistä hetkistä jäi. Kiitos siis kaikille mukana olleille!  3.&4. Sitten kun lopulta kotiuduin takaisin koti kotiin, lenkillä sai nauttia ihanan talvisista mutta aurinkoisista maisemista tän karvatassun kanssa♥

 1.Sitten hypätäänkin suoraa Ruotsissa otettuun vessaselfieen haha. Eli tosiaan olin opiskelijaristeilyllä tossa ke-pe. Kuvia kamalasti itse laivamatkasta ei ole koska a. siellä oli menomatkalla niin hirveä merenkäynti, että pystyin halailemaan suurimman osan matkasta vaan vessanpönttöä matkapahoinvoinnin vuoksi b. paluumatkalla otettiinkin sitten kaikki ilo irti siitä, ettei matkapahoinvointia ollut, joten kuvaaminen vähän niinkuin jäi. c. maissa oli kivempaa kuvattavaa. 2.&3. Olisitte nähny mun ilmeen kun VS'n liike osu silmiin.. Siinä sitten sitä mentiin, eikä kellään ollu epäselvyyksiä minne halusin koko sen ajan kun oltiin syömässsä :-D Oli muuten maailman ihanin kauppa, täytyy vaan kehua asiakaspalvelua ja tuotteet♥ Tänne on PAKKO päästä uudestaan ja ajan kanssa kattelemaan tuotteita, nyt kun ei kehdannut kamalan pitkään tuolla olla.. 4. Ja tosiaan, kyllähän sieltä liikeestä jotain mukaankin lähti.. Mutta VS'n ostoksista ehkä myöhemmin ;-) Oli pakko melkeinpä koko kuvasarja omistaa pelkästään tälle haha♥ PS. Tietääkö joku missä siellä Gallerian ja NK:n lähellä on se Zara Home? Siellä haluaisin myös ensi reissulla käydä!

1.&2. kuvat näköjään onki mennyt väärinpäin, mutta tosiaan 1. kuva on jo Suomen maalta, kun ollaan jo hengissä selvitty junaan ja matka on kohti kotia. Ihmeen paljon jaksoi hymyilyttää vaikka kaikki keinuikin.. 2. kuvassa on tukholmasta otettu kuva ateriasta. Mä en ollut aiemmin ikinä kuullu tällaisesta hampparipaikasta kun Max, kyseessä oli siis ihan pikaruokaravintolaketju ja siis.. Herranjumala, ihan taivaallisia hamppareita pikaruuaks, miksei tätä ole Suomessa??? Nää oli hieman kalliimpia kylläkin mitä Suomessa hampparit on, mutta se kokokin oli ihan omaa luokkaansa.. 3.&4. Osa tuliaisista(mitä itselle siis jäi haha), eli oreo milkaa♥ ja hieman halpaa kosmetiikkaa laivalta. Harvemmin mä esimerkiksi raaskin tuollaista kosmetiikkaa ostaa mikä on ns "turhaa", mutta kun kerran olivat -9€ halvempia kuin maissa, niin mukaanhan nuo tuli..Enpä tiedä vaikuttaako nuo erityisemmin mun ihoon, mutta ainahan sitä saa toivoa! 

 Kaikenkaikkiaan, onnistunut matka! Hengissä ollaan edelleen just ja just ja näin heti vuoden alusta on kerätty aivan tajuttoman ihania muistoja ja kasaan♥ Kiitos siis kaikille minun viimeisestä tämän opiskelijajärjestön risteilystä♥ Maanantaina alkaakin sitten opinnot, eli opinnäytetyö, johtamistyönkurssi, EA2 & rästitehtävät täältä tullaan! Ihanaa alkanutta vuotta 2015 teille kaikille vielä kerran :-)

Terkuin

Karo

Vuosi 2014

Kun vuosi vaihtui vuodesta 2013 vuoteen 2014, latasin instagrammiin kuvan jossa luki "2014 will be my year". Vielä tuolloin kaikki tulevasta vuodesta oli toiveajattelua. Oli toive, että opinnot sujuisivat, töitä löytyisi, ehkä myös jostain eteen pomppaisi muutama uusi tuttavuus. ja uusien tuttavien joukosta ehkä minulle "se" joku. No, mä en oo tänne kirjoitellu oikeastaan koko vuonna, niin aattelin tähän vähä listata niitä asioita, mitkä tältä vuodelta jäi mulla mieleen.Samalla vähän tulee kuvia viimeiseltä parilta viikolta!

1.Salilla jälleen! 2. Meiän teko joulukuusi on palvellut jo pitkän ajan ja edelleen jaksaa♥ 3. Näitä on ihan liikaa tullu meille... 4. Aleksin lahja, en kehtaa ees sanoa kauan ton lahjan paketointiin meni.. :-D

♥ Tammikuussa olin Ruotsin laivalla opiskelijatovereideni kanssa ja voin kertoa, että se matka painu ikuisesti mieleen. Nyt oonki menossa heti ensi vuoden tammikuussa uudelle risteilylle samaisten ihmisten kanssa, saa nähdä mitä siitä silloin tulee :-D

♥ Opinnot sujuivat läpi vuoden. Olin kahdessa harjoittelussa, kummatkin päiväkodeissa, jotka kuitenkin poikkesivat toisistaan huimasti. Näiden harjoitteluiden aikana kuitenkin opin todella paljon ja kasvoin ihmisenä rohkeammaksi. Ehkä musta tulee jossain vaiheessa ammattilainen.

♥ Töitä riitti. Jatkoin vielä kolmannen kesän Linnanmäellä, joka jäikin nyt viimeiseksi vuodeksi sielä. Mielestäni oli hyvä lopettaa nyt, kun alkaa jo opinnot olemaan siinä mallilla, että oman alan töitä alkaa oikeasti saamaan. Olenkin nyt saanut jo tehdä sijaisuuksia muutamia kertoja ja voin sanoa, että se on tuntunut äärimmäisen hyvältä.

1,2,3&4. Jouluaaton tunnelmaa. Ensimmäistä kertaa moneen moneen vuoteen oltiin kotona ihan vain perheen kesken. Syötiin hyvin, ihasteltiin jouluvaloja. Ja joululahjoja! Mä en itse toivonut kuin yhtä asiaa, Thomas Sabon charm korua ja sainkin sen :-) Mulle nää lahjat ei oo ollu enää pariin vuoteen niin tärkeitä, enemmänki se tunnelma ja läheiset!

♥ Vappu jäi myös mieleen. Olin ensimmäistä kertaa viettämässä vappua Helsingissä tyttöjen kanssa ja se oli jotain niin hauskaa! Haluaisin ehdottomasti uudestaan lähteä ensikin vappuna, koska onhan se nyt ihan eri juttu viettää vappua pikkukylässä kuin Helsingissä.

♥ iPhone 5s ja uusi televisio olivat isoin sijoitus tänä vuonna. Kummatkin olleet titenkin erittäin mieluisia sijoituksia enkä ole katunut hetkeäkään näiden ostamista.

♥ Uudet tuttavat, kaverit ja ystävät toivat myös omanlaisen suolansa tähän vuoteen. Ja sainpa myös tehtyä "sovintoja" ihmisten kanssa, joiden kanssa on jäänyt niin sanotusti välit selvittämättä. Mielestäni tämä oli ihan huippua, kerrankin tuntui, että monet ympyrät sulkeutuivat.

 1&2. Puppe täytti tuossa 27.päivä 2 vuotta, jota sitten me aikuiset juhlittiin hieman kuohuvalla ja Puppe pikkunamilla. Herra oli oikein tyytyväinen, haha. 3&4. Nyt viimeiset pari päivää on ollu hirveet paukkupakkaset, ja sitten ollaanki pukeuduttu eskimoiks. Mut täytyy sanoa, että tänään kävellessä lenkillä kyl siinä oli ihan erilaista fiilistä, kattokaa nyt tota ihanaa aamu aurinkoa!

♥ Salilla käyminen on kuulunut myös elämään maaliskuusta asti. Kammoksuin salia todella pitkään (tiedä sitten miksi?), mutta kun selkeästi pieni kunnon kohotus oli paikallaan ja pääsi siihen rytmiin kiinni, on sali ollu aivan mahtava tapa purkaa energiaa ja mieltä. Lisäksi tuntuu ihanalta, että viimeinkin mulla ei ole enää lihaskipuja oikeassa jalassa, mistä tuli kärsittyä aika pitkään.. Nyt oli vähän hiljaisempaa salin suhteen kun oli jatkuvasti kipeänä harjoittelun vuoksi, mutta eiköhän tästä päästä uuteen nousuun!

♥ Puuroakin opin viimein syömään, kun salilla aloin käydä. Nykyään se onkin aika yleinen aamupala vaihtoehto, jos muuta en aamusta keksi. Hetki siinä kesti että tottui, mutta kyllä se vaan antaa tietynlaisen potkun päivään.

♥ Hullaannuin täysin kalaan. Näin loppuvuodesta on jo muutamaan otteeseen tullu haettua sushia, ja tullut syötyä kalaa muutenkin kaikissa muodoissa. Joulu olikin mulle tosi ihanaa aikaa, kun pöydässä oli melkeinpä joka kerta kalaa jossain muodossa. Tämä oli siis mulle vähän niinkuin läpimurto, koska en ole vuosiin syönyt kalaa tai pyrkinyt välttämään sitä viimeiseen asti. Edistystä siis tässäkin!

♥ Seurustelen. Voin rehellisesti sanoa, etten ole ikinä kokenut tällaista aitoa onnellisuuden tunnetta ennen yksin tai kenenkään kanssa. Voisin puhua tästä vaikka kuinka paljon, mutta jätetään tää lyhyeksi tällä kertaa. Toki tää on vielä suht tuoretta, mutta mulla on jotenki tosi varma olo tästä.

Siinäpä olikin kaikki lyhykäisyydessään, mitä mieleen on jäänyt vuodelta 2014. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että oli aika mahtava vuosi. Nyt haluankin toivottaa teille kaikille ihanaa toiveiden täytteistä ja unelmarikasta uutta vuotta 2015! Itse lähden tästä viettämään uutta vuotta Helsinkiin!

♥, Karo

Joulun odottelua

Taas pari viikkoa vierähtänyt tätä ihanaa joulukuuta ja voi vitsit, mä kyllä oon niin jouluihminen ku olla ja voi. Oon ehtiny leipomaan jo muutaman kerran pipareita, puhumattakaan tortuista. Oon päässy fiilistelee Helsingin Aleksanterinkatua ja sen joulukulkuetta, kaikki lahjat on jo hankittu ja osa jo paketoitu. Huomenna ajattelin loman kunniaksi käydä heti aamusta salilla, siivota ja leipoa koko päivän, ihan vaan koska pystyn. Mulla oli todella rankka harjoittelu ja vapaa-aika piti suunnitella tosi tarkasti ja siksi mä nautin niin hirveästi tästä tunteesta, ettei mulla oo kiire yhtään mihinkään. Mut seuraavaks kuvia, jotka ei kylläkään oo täl kertaa millään tavoin aikajärjestyksessä, halusin sommitella nää kuvat tällä kertaa näin!

1.CDONilla oli joku houkutteleva disneyleffat - tarjous johon oli pakko tarttua! Alunperin siis menin CDONin sivuille ton the Holiday- elokuvan vuoksi, koska se sattuu olemaan mun lempi joululeffa ja katson sen joka vuosi joulun aikaan. Mutta olin kyl tosi onnellinen noista muistaki disneyleffoista, koska siis.. no täytyykö ees -90 luvulla syntyneen lapsen perustella? 2. Oltiin Aleksin kanssa syömässä ensimmäistä kertaa koskaan Morrison'sissa, kummatki otettiin hampparit ja tykättiin tosi paljon. Varmaan on tosi semmoi perusravintola monille, mutta mä en oo noissa käyny niin paljon niin oli kiva kokemus. Sen jälkeen käytiin kävelyllä keskustan koristelluilla kaduilla ja pysähdyttiin kaakaoille. 3. Haha no tää on viime perjantailta, oli vaan aivan pakko hakea sushia, kun viime kerrasta oli jo yli kuukausi ja sushit oli siitä asti kummitellu mielessä. 4. LUNTA! Ehkä tänä vuonna saan viimein valkoisen jouluaaton!

1.Tuli kauhee tarve yks yö koittaa tehdä joulutorttuja uudella tyylillä, tein niitä "ruusuja" siis. Ja no, sanotaan näin, että jatkossa pysyn ihan normaaleissa hakaristi- tortuissa.. 2. Kynttilät oli jo kanssa pakko ostaa, musta ne tuo iltoihin jotain tunnelmaa! 3&4. Mun piti mennä Hannan itsenäisyyspäivä illanistujaisiin, mutta edellisenä päivänä mulla oli jo noussut kuume ja tuli sellaisia kylmiä väreitä vaikka mulla oli tosi paljon päällä. Seuraavana aamuna oliki niin hirvee olo, että heti päivystyksen avauduttua menin sinne oottaa, sain kipua lievittäviä aineita, kuumeeksi mitattiin reippaat 39 astetta ja hieman ne tulehdusarvotki oli koholla. En käsitä mikä tää tauti oli, kun tasapaino oli olematon, päähän koski ja oli koko ajan kylmä. Pystyin alun katsomaan itsenäisyyspäivän vastaanotosta mutta kyllä aikalailla meni tänä vuonna koko juhla ohi. Harmitti, kun sinä samaisena viikkona loppui harjoitelukin ja olisi ollut niin ihana nähdä tyttöjä ja vaihtaa kuulumisia!

1. Meillä on ollu jo marraskuusta asti kuusi pystyssä, haha. Meillä on aina ollut tekokuusi, koska ollaan kaikki allergisia. Se on siitä kiva, että perinteeksi muodostunut joulukoristeluiden aloittaminen on aina tosi stressitöntä kun voidaan rauhassa sommitella kuuseen koristeet. Muutenki kuusi olohuoneessa tuo tunnelmaa! 2. Oon alkanu kans jo kattelee joulukuvien lisäksi hirveesti kuvia uuteen vuoteen liittyen! Ootan tätä uutta vuotta erityisen paljon, koska kerranki mulla on siihen selkeät suunnitelmat enkä malttais enää odottaa!

Tällä viikolla suunnitelmissa on huomenna ottaa aivan rennosti ja tehdä asioita josta nautin. Keskiviikkona menen Helsinkiin joulufiilistelemään ja (yllätys) syömään sushia Markon kanssa! Torstaina onkin sitten jännät paikat, mennään nimittäin Pupen kanssa moikkaamaan Pupen veljeä. Vähän jännittää miten junamatka tulee luonnistuu tuolta. Lauantaina oonki valmistujaisjuhlissa ja sunnuntai mitä luultavimmin menee myös jouluisissa merkeissä. Oon niin täpinöissäni, että jouluaattoon on enää 9 päivää! Mutta, mulla ei ole tällä kertaa tän enempää, toivokaa jos teillä on jotain toiveita postauksien suhteen :-)

Palasinkin tänne!

Hei kaikille, päätin et ehkä mä haluan sittenkin jatkaa tässä blogissa, ihan siksi että aikoinaan tän ulkoasun suhteen tuli tehtyä paljon töitä.. Pidän ton toisenki blogin nyt viel hetken näkyvillä kaikille mut jossain vaiheessa tässä parin viikon sisään varmaan sen poistan :-) Sanon nyt tännekin aluksi että tuun postailee melkeinpä vaan instagram kuvia, koska kameran kans enää harvemmin pääsen ajan kanssa kuvaamaan..  Tää postaus oli tuol  toisen blogin puolella mut siirsin sen nyt sitten tänne :-) Mutta, nyt on aika kertoa vähän parin viikon kuulumisia! Onkin mielestäni aika sopiva hetki kuulumisia höpötellä, kun on alkanut  iki ihana joulukuu ja näin ollen jouluun valmistautuminen :-) Rakastan joulua, joulun odotusta ja kaikkea joulussa yli kaiken ja siksi tää onkin mulle tosi tärkeetä aikaa! Mutta, niihin kuulumisiin loppu marraskuulta:

Ensimmäiset joulupiparit on tullut leivottua jo jonkin aikaa sitten. Oonkin joskus kertonut olevani muumifani, ja viime vuonna sekä tänä vuonna on tullut kerättyä muumi piparimuotteja.. Eikö ookki niin ihanan näköisiä noi hahmot? // Pääsin näkemään uskomattoman hyvän teatteriesityksen harjoittelupaikan kanssa Helsingin kaapelitehtaaseen. Kyseessä oli Hurjaruuthin talvisirkus Uni. Aivan mieletön, suosittelen kaikille, myös aikuiset nauttivat esityksestä ja onneksi ei ollut lapsillekaan liian jännä. Pitäisi kyllä useamminkin teatteria mennä katsomaan! // #vainltojutut, pikkujouluista sain luvan ottaa muutaman värityskuvan ja siinä sitten perjantai iltana pieni lapsi heräsi sisälläni, haha :-D // Aleksanterinkadun jouluikkunoita ja valoja oli pakko mennä kurkistelemaan nopeasti ennen A'n vanhan asunnon siistimistä. Niin ihanan näköistä!

A oli maailman ihanin ja suostu lähtee mun kanssa extempore Selloon hakemaan mulle talvikenkiä, kun viime viikonloppuna yllätti ne lumet! Löydettiinki kahdet tosi kivat, mutta nää on ollu mun ehdottomat lempparit :-) // Osa viikonlopusta meni muuttopuuhissa, tai no jonkin sortin auttamisessa haha. A tosiaan nyt muutti Helsinkiin ja olin auttamassa vanhan asunnon loppusiivoamisessa sekä uuden asunnon tavaroiden purkaamisessa + järjestämisessä. Siinä sitten lopuksi yöllä kun lopeteltiin kilisteltiin A & M uudelle kivalle asunnolle! Katsotaan kauan kestää ennenku opin kulkemaan tänne uuteen paikkaan...

Siinä tän hetkiset kuulumiset, ihanaa alkanutta pikkujoulukautta kaikille ja joulun odotusta!:-) Kirjoittelen taas pian!

Koska me ei olla enää me

 "Tämä blogi on ilmeisesti kuollut ja kuopattu... vai olenko väärässä?"

Tällaisen kommentin sain tuossa jokusen aika sitten ja valitettavasti suruissani jouduin vastaamaan kyseiseen kysymykseen, että siltä vaikuttaa. Tekosyitä ei ole, näin vaan on käynyt. Toki pohtinut olen paljon, miksi näin on. Vaikka tätä blogia haluaisinkin ylläpitää ja jatkaa, se ei tunnu vaan luonnistuvan. Musta tuntuu, että jossain vaiheessa kasvoin ulos tästä bloggaamisesta.. enhän mä tiedä onko tosiaan näin, mutta siltä se tuntuu.. ainakin tällä hetkellä. Tuntuu etten vain enää löydä mitään intoa kirjoittaa mistään, valokuvaaminenkin on jäänyt. Kaikki luovat asiat tuntuu jopa vähän uuvuttavilta. Tuntuu että oon porhaltanu tähän asti elämässä hirveellä vauhdilla, kertaakaan pysähtymättä miettimään. No, nyt oon jotenkin päätyny tällaiseen zen-tilaan, missä haluankin kerranki olla. Ihan vain olla. Nauttia tässä ja nyt, ilman mitään paineita suorittamisesta vapaa-aikaansa.

Suorittamisesta päästäänki näihin pieniin kuulumisiin. Olen siis ollut tässä harjoittelussa jo vähän päälle kuukauden erikoissairaanhoidon avohoidon puolella, psykoosipoliklinikalla. Nimikin jo vähän varmaan vihjaa, ettei ole ihan helpoimmasta päästä harjoittelupaikka ja se onkin osiltaan kuormittanut. Tämä on oikeastaan vähän tuota sosiaalistakin puolta vahingoittanut, koska viikonloppuna onkin sitten väsätty kaiken maailman tehtäviä.. Ja niitä tehtäviäkin on tosiaan paljon.. Suoraan sanoen, odotan vain että tämä kaikki on parin viikon päästä ohi ja pääsen taas vähän vapaampaan opiskeluun.
Opiskeltu ollaan myös ahkerasti koiruuden kanssa, meinaan ollaan menty koirakouluun. Ihan hyväkin, emmäkää todellakaa tiedä kaikkea koirista ja ihan hyvä saada varmuutta ton koiran kaa elämiseen. Vaikka mulla onkin pienisöpöchihu, en tahdo pilata sitä koirana. Kyllä mä haluan että mun koira voi hyvin sillä, että asetan sille säännöt ja harjoitellaan sen kanssa sitä käyttäytymistä. Lyhykäisyydessään tähän on nyt kaikki energia mennyt, mikä kyl kuulostaa aika no lifelta.. Mut jos joku on esim mielenterveyspuolella töissä tietää, että varsinkin täys untuvikolle on aika rankka paikka tuollainenkin.. mutta ei siitä sen enempää!

Alunperinhän blogin perustin siksi, että saisin vuodattaa sinne kaikki oloni ja luovuuteni tulvat. Nykyään näitä tulvia ei oikeastaan enää ole (tällä hetkellä) paljoa. Lisäksi tuntuu ahdistavalta nykyään blogata, koska tuntuu että tästä on tullu ihan outo maailma, siis koko blogimaailmasta.. Jotkut saattaa tajuta mitä meinaan, en sitä sen enempää ala perustelemaan. Tuntuu  vain, etten halua enää olla kuin vain muiden blogien lukija ja se tuo minulle sen ilon tästä blogimaailmasta.

En tiedä, saatan joskus palata aktiiviseksi bloggaajaksi, saatan kirjoittaa tänne satunnaisesti. Enää en voi kuitenkaan sanoa tekeväni tätä aktiivisesti. Ymmärrän siis, jos ette enää aio seurata blogiani ja siksi kiitänkin paljon teidän kaikkien kärsivällisyydestä ja siitä ,että ootte ollut upeita lukijoita :-) Jätän tän blogin tänne näkyviin ja jos niinki hassusti käy, että alan aktiivisemmin bloggaamaan, tuun ilmoittaa esim. uuden osoitteen tänne. Mun puolesta aivan ihanaa loppuvuotta, nauttikaa tän hetkisestä elämästänne! :-)

Lämmöllä, Karo :-)

Se mun silmäterä

Kyselin vähän tuossa edellisessä postauksessa, onko siellä kiinnostuneita kuulemaan tuosta mun koirasta ja kun pari ilmottautui mielellään kuulemaan enemmän, se riitti mulle siihen, että aloin heti raapustaa tätä postausta, haha. Ei sitä varmaa ees tarvii kertoo, että rakastan puhuu tosta mun hömpästä ja voisin jatkaa sitä tuntikausia. Mutta tarkoitus tosiaan olisi kertoa vähän enemmän Pupesta ja siitä, miten tää meiän kahden kuukauden yhteiselo on nyt sujunut ja mitä kaikkea oon nyt jo kokenut tuon kanssa. Yritin ottaa parhaani mukaan kuvia, mutta kuten oon kertonukki, toi on super vikkelä! Mutta aloitetaan!

Aloitetaanpa vaikka ihan perustiedoista. Puppe on 8kk lyhytkarvainen chihuahua, väriltään vaaleanruskea tummalla maskilla(en tiedä tuota virallista nimeä värille). Pupen säkä on noin 18-19cm ja se painaa noin 1,7kg. Tähän asti ainakin Puppe on ollut terve yksilö: yhtään allergiaa, ihottumaa, silmä- taikka hammasongelmaa ei ole ollut. Sisäsiisti Puppe on meillä ollut 6. päivästä lähtien. Pupella ei ole vielä kasvanut rintaan tai kaulaan kamalasti karvoja, mutta se on kuulemma normaalia näin lyhytkarvaisella koiralla. Luonteeltaan Puppe on hieman arka ja epäileväinen vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan, mutta kunhan saa mahdollisuuden tutustua itse omassa rauhassa toiseen, siitä tulee maailman hellyyttävin ja ihanin rapsutettava utelias veijari. Puppe ei ole haukkuherkkä, eli meillä ei haukuta leikkiessä, ovikellolle, postille, ohikulkeville ihmisille taikka oudoille äänille. Vielä kuitenkin ulkona Puppea vähän jännittää ja pelottaakin jotkin koirat ja niiden ohittaminen ja silloin saattaa muutama haukkuääni päästä. Puppe osaa käskystä istua, mennä maate, antaa tassua, seisoa kahdella jalalla, tanssia, pyöriä, olla paikallaan kun sanoo 'paikka' ja tulee luokse kun sanoo 'tule'. Lisäksi Puppe päästää irti mistä tahansa esineestä kun sanoo 'irti' ja Puppe on alkanut yhä enemmän oppia sanan 'etsi' merkitystä(eli leikitään välillä piilosta) ;-) Niin ja Pupen lempilelu(t) on kuvassakin näkyvä vihreä örkki sekä ihan tavis tennispallo!

No mites Puppe pääty meille? Puppe tuli vähän ku kohtalon saattelemana meille. Mä olin puolvuotta suodattanu ja käyny kattoo kymmeniä koiranpentuja, mutta aina lähdettyä paikasta lopulta sitten tullut olo jälkeenpäin että jotain tästä reissusta nyt puuttui ja mikään pentu ei tuntunut omalta. Puppe oli viimeinen pentu, mitä menin katsomaan ja sanoinki äidille, että jos nytkään ei tunnu oikealta, niin jätetään tää haave muhimaan taas ens vuodeksi. Mutta, kun mentiin kattomaan pentua, se odotti meitä jo siel ovenraossa uteliailla nappisilmillään ja pinkaisi äkkiä talon toiseen päähän ku astuttiin sisään. Olin vain niin myyty. Puppe meinaan tuli mun sylkkyyn kun oltiin ehditty siellä olla jotain viis minuuttia ja se oli siinä niin nätisti, niin kiltisti leikki mun kanssa että mä vain aattelin "tässä se nyt sitten on". En enempää kerro näistä kennelliiton sopimuksista yms kun ne on niin henk.koht juttuja, mutta siis sovittiin sitten kaikki muodolliset jutut kuntoon ja tadaa, tuo otus tuli meille sitten kesäkuun loppupuolella!

Onko kaikki ollut alusta asti ruusuilla tanssimista? -No ei todellakaan, ainakaan tunnepuolella. Muistan vieläkin, miten mulla oli alussa aika kauheet pelonsekaiset ja samalla onnellisuuden tunteet. En voinu käsittää et 12-vuotinen unelma oli käynyt toteen. Vastuu koirasta hirvitti eka kamalasti vaikka sitä ajatusta olikin kypsytellyt ties kuinka kauan. Pelkäsin koko ajan tekeväni asioita väärin ja koiran uikuttaessa matkalla olinkin jo melkein viemässä sitä jo takaisin, kun tuntui että riistin sen omalta äidiltään. Muutenkin ekat päivät olinkin kännykkä kädessä koko ajan soittamassa kasvattajalle et onks tää nyt normaalii, mitä nyt teen jne. Tuntuu että en ollut lukenu yhtään kirjaa tai nettisaittia, vaikka olin mielestäni kahlannu kaiken todella tarkkaan läpi. Thank god uikutus loppui, kun Puppe ehti olla meillä sen 3 tuntia, mutta oli se aika sydäntä särkevää kun se oli aluksi niin arka meillä. Siitä sitten pikkuhiljaa Puppe totutteli meille ja about kuukauden meillä oltuaan pystyin sanoo sen täysin sopeutuneen meille. Ja ennenkaikkea me oltiin sopeuduttu uuteen perheenjäseneen ja nytten kaikki jo osataan mielestäni tosi hyvin käsitellä tota :-) Kylhä tuo jo parissa päivässä jo ihan suhteellisen normisti meiän kans oli, mut suhde on lujittunu koko ajan enemmän :-)

Ihaninta Pupessa on se, että se oppii super nopeasti ja se tajuaa selkeästi, että siitä oppimisesta on sille hyötyä. Lisäksi hyvin harvoin ainakaan vielä tuo osoittaa tottelemattomuutta. Puppe tosi nätisti antaa leikata esimerkiksi kynnet, kun tietää etten mä luovuta. Lisäksi tuo antaa mun tutkia hampaat tosi nätisti aina viikottain(kun oli vielä maitohampaita niin vielä useammin.) ja nätisti antaa pukea valjaat päälleen! Talvitakin pukemistakin ollaan jo Pupelle harjoiteltu, vaikka ei se selkeästi kauheesti siitä pukemisesta tykkääkään. Silti pakko se talvella kovilla pakkasilla on pukea, niin parempi jo nyt välillä vähän harjoitella tuota. Puppe osaa myös olla jääräpää, esimerkiksi joinakin iltoina nukkumaan meno on viimeinen asia mitä tuo haluaisi tehdä ja sitten se juoksee täällä meillä hulluna kun koittaa meitä yllyttää leikkiin. Samoin välillä tuolla ulkona se osoittaa uhmaansa yrittämättä päästä kaikin keinoin vetämällä paikkaan mihkä haluaa. Mä kuitenkin oon pyrkinyt siihen, ettei Puppe saa vetää ja hetikun se rauhottuu, sitten rauhassa mennään sen tahtomaan paikkaan. Ruokaa Puppe ei edes yritä kerjätä kun me syödään, koska se on oppinut ekasta päivästä asti, että me ei syötetä sitä pöydästä. Ruokaa tuolle kuitenkin yritetään antaa vielä suhteellisen runsaasti, koska Puppe on tosi aktiivinen liikkuja ja sillä kasvaa vielä luut ja massa jonkunverran ja kroppa luultavasti vielä muuttuu muutenki. Puppe rakastaa maastossa juoksemista, kuhan ei oo liikaa kantoja taikka kuraa (toi on loppujen lopuks aika pissis haha)

Jännintä muuten on ollut huomata, että nykyään mulle tulee puhumaan tuolla kadulla aivan kaikki! :-D Siis oikeesti, ekasta päivästä lähtien ihmiset on tullu mun luokke kyselemään tuosta koirasta ja tästä rodusta ylipäätään! :-D Tai jos ei oo tullu puhumaan niin selkeesti siellä on noussu hymy ihmisten huulille ja on katottu pitkään ennenku jatkaa taas kunnolla matkaansa.  Ja on ollut tosi ihanaa murtaa ihmisten ennakkoluuloja chihuahuoista, meinaan kun ihmiset huomaa ettei toi meiän yksilö hauku turhia, ne on ollu ihan että mitä, eiks tää ookkaa se räksyrotu? Harmi sinänsä kun chihuilla on semmonen maine tullu aikoinaan, että tää on semmoi ns. hienostorotu.  Mua aina ulkonäön lisäksi viehätti tässä koirassa ennenkaikkea luonne, mikä sillä on. Tarpeeks pippurinen, mutta silti lojaali ja itteensä oppeja imevä koira. Mä oon valehtelematta käyny rotuja läpi pystykorvista aina perhoskoirista mopseihin, mutta tuo chihuahua on vienyt aina sen voiton.

Siinäpä oikeastaan kaikki mitä mulle tulee mieleen tällä kertaa kertoa!:-) Kysymyksiä Pupesta, tästä rodusta ylipäätään tai mistä vaan saa kysellä!:-)  Eli jos olisit siis kaivannut vielä jotain tietoa, mitä en maininnut, niin huikkaa reippaasti!:-)  En kuitenkaan vastaa mihinkää rahajuttuihin, kun mun mielestä ne ei tosiaan kuulu ulkopuolisille :-)

"lomailua"

Heippa kaikille!

Taas pientä hiljaisuutta ollut, tosin sille nyt on vähän painavampi syy. Ensiksi tietenkin koulun alku ja työn sovittaminen omaan arkeen vei vähän aikaa, mutta nyt viimeisen viikon oonkin sitten viettänyt sairaslomalla(ja edelleen olen siis sairaslomalla..) Mulla todettiin akuutti kurkunpääntulehdus ja hiljattain myös akuutti otsaontelotulehdus. Tuo kurkku nyt vielä menee ,mutta otsaontelotulehdus ei oo niin vaaraton kun poskiontelon tulehdus, vaan mulla on vaarassa monikin pään alue nyt..ja voin sanoa että en ole moista kipua tuntenut aikoihin mitä tää otsaontelotulehdus on aiheuttanut... jos antibiootit ei vaikuta(mitä kyl toivon et vaikuttaisi) niin voi olla, että mulle ehkä sit joudutaan tekee pieni leikkaus, ettei vaan mulla esimerkiksi silmä vaurioittuisi. No mutta, toivotaan siis parasta! On meinaan ollu inhottavaa olla sairaslomalla töistä ja koulusta ja tuntuu että oon tosi huono opiskelija ja työntekijä... Oon siis kirjaimellisesti vaan maannu sängyssä, kun lääkkeet on niin tujuja. Että tämmöstä mulle! Mutta, olin tuossa vielä jokin aika sitten kunnossa niin mulla on muutamat hassut kuvat siitä ajasta kun vielä pystyin tekeekki jotain! Piti kuvaa teille vaikka mitä(muun muassa viimeaikaisia ostoksia ja asuja!), mutta teen sen heti kun oon oikeesti terve :-) Onneksi ootte muutenki ollu superihania vaikka postaustahti ollu tosi hidasta, en voi muutakuin kiittää :-) You're the BEST!

Oon siis muun muassa ostanut itselleni viimeinkin uuden avaimenperän, edellinen meni rikki muutama kuukausi sitten! Lisäks tehtiin maailman parhaimpia hampparipihvejä naurettavan helpolla ohjeella: 800grammaa jauhenlihaa, kermaviiliä, sopiva määrä sipulikeittoapussista jauhetta(kuulostaa epäillyttävältä, mutta TOIMII), sitten vaan sekoitetaan keskenään ja voila, maailman parhaimmat pihvit! Ohjeen bongasin cavan blogista, mutta jos joku haluaa tarkemmat ohjeet voin ne kommenttiboksii kirjoittaa jos haluaa :-) Vikassa kuvassa tuo mun murkkuikäinen hölmöni ottaakin sitten aurinkoa partsilla lempparipaikallaan! Onko siel muuten kiinnostusta kelläkään kuulemaan tuosta meiän koiruudesta enemmän ja siitä, millälailla meiän yhteiselo on alkanut? :-)

Yritän palailla ensi viikolla jälleen, jolloin toivon mukaan olen jo parempaan päin!:--) Ihanaa loppuviikkoa kaikille <3

"Sullahan on rahaa kuin roskaa"

Otsikko on suoraan lainattu äitini suusta, jonka suu loksahti auki kun mulla alkoi kunnon törsääminen tossa viikko sitten. Oon ollu niin säästeliäänä nyt kesällä että tais tulla mullekki shokkina ostaa kertaheitolla kaikkea uutta ja ennenkaikkea sellaista, mitä mä oon jo pitkään suunnitellu! Pidemmittä puheitta, annetaan kuvien puhua puolestaan ;-) Ja puolestaan puhuu myös tili tällä hetkellä joka valittaa ja vinkuu että nyt  ei vähään aikaa shoppaillakaan...

Menin ostaa viime viikon  Applen Ipadin, jee! Ja voin sanoa että herranjumala millainen laite, oikeesti en oo käyny valehtelematta viikkoon melkeenpä ollenkaa koneella, tolla meinaan menee kaikki paljon sutjakkaammin. Ostin tuon hököttimen pääosin opiskelua varten, ensimmäisen vuoden jälkeen tuntui että tuo voisi oikeasti olla mulle parempi kuin se, että aina kantaisin tätä hemmetin painavaa kannettavaa. Oon ihan tyrmistynyt miten helposti tähän voi ladata e-kirjoja, laittaa luentomatskuja, tehdä muistiinpanoja, vuokrata leffoja ja siis oikeesti taivas on rajana tän kanssa. En voisi enempää olla tyytyväinen. Ja no, koska mä oon kuolannu Ted Bakerin erilaisia mallistoja ties kuinka kauan, kihertelin onnesta kun sain "luvan kanssa" tilata tän tabletin suojaks ihanat suojakuoret! Mitäs tykkäilette ;-)

Nää seuraavat ostokset sattu vähän niinku "vahingossa".. Olin menossa hakemaan tuolle koiralle talvitakkia ja päätin poiketa samalla kattomaan stockan laukkuosastoa koululaukun toivossa. Ja siellä se oli. Longchamp mitä olin superpitkään harkinnut, sekä kolikkopussi(jota käytän avaimille, ettei ne aina katoais mun laukkuun tai naarmuttais puhelimen näyttöä). Pienen hetken jälkeen ylipuhuin itseni ostamaan kummatkin, kun eka kivenkovaa koitin itselleni sanoa että voin tulla takaisin sitten ostamaan toisen. En oo kyllä katunu tätäkään, longchampin omistajat tietääkin miten ihanan kevyt tuo laukku on ja miten sinne mahtuu vaikka mitä! Mä ostin aika pienen laukun, semmosen mihin menee vaan kaikki välttämättömät, mutta aattelin palata jossain vaiheessa takaisin ostaa isommankin laukun isompaa tarvetta varten, koska oon jo tohon laukkuun niin tyytyväinen :-) Oman laukun väriks valitsin ruskeen ja kolikkopussi on beige. Love them! Onks siel muita longchamp faneja vai onko siellä jonkun muun laukkumerkin ehdoton kannattaja?

Noh, mitä piditte mun ostoksista, oonko tullu ihan kaheliksi vai miellyttikö noi mun ostokset muitaki? Voin sanoa ainaki ite että materialismi onnellisuus on tältä erää tyydytetty. Toivottavasti myös pysyn tyytyväisenä,haha. Näitten lisäksi ennen koulunalkua suunnitteilla olisi ostaa uudet silmälasit! Ja säästää vähän alemyynteihin syksylle.. Ja kuvissa ei näy Pupelle ostamani talvitakki, koska meiän pieni on niin solakka vielä niin sitä pitää vähän itekki muokkailla! Mutta tällasta tällä kertaa :-) Kuulumisina oikeastaan ainoastaan on-off flunssa ja se, että päätin lopettaa tänä vuonna työt aikaisemmin tuon koiruuden ja tulevan työharjoittelun takia. Eli osa-aikaista duunia varmaan tuun ettiskelee jossain välissä kun opiskelut sen antaa periksi. Tsemmosta :-) Nauttikaa kaikki vikoista lomapäivistä, niin mäki pyrin parhaani mukaan tekemään :-)! Pusi pusi, ootte ihania!